Kiikan kyläseuran toiminta-alue koostuu pääosin Kiikan, Kiikanojan, Kinnalan, Vakkalan, Unkelan, Hykkerlän, Kikkerlän, Ruotsilan, Ritalan, Meskalan, Tormilan, Raukon ja Talan kylistä entisessä Kiikan kunnassa. Olemme siis 13 historiallisen kylän yhteisö Kokemäenjoen pohjoisrannalla.
Kiikan historia alkoi jo ennen vuotta 1250. Osa kylistämme on varhaiskeskiajalta. Kiikan keskustassa on pappilan lähistöllä vanha kalmistoalue. Alueelta saatiin päivänvaloon 1881 kaksiteräinen miekka. Nykyisen hautausmaan laajennuksen yhteydessä 1890 löytyi merovinkiaikainen (600-800 jkr) aarrekätkö. Sen tärkein esine Kiikan kolmioneula, yksi aikakautensa upeimmista koruista, kuuluu kansallismuseon kokoelmiin.
Kansantarinoiden mukaan Meskalassa oli kirkko jo keskiajalla. Kyseessä lienee ollut gotlantilaisten tai saksalaisten kiltakirkko. Nykyinen kirkko on tästä muutaman sadan metrin päässä ja kolmas samalle paikalle rakennettu. Sen rakensi eräjärveläinen Matti Åkergren 1806-1807. Kiikan kirkko on tasavartinen ristikirkko. Kirkonmäellä on seissyt vuodesta 1858 jykevä lainamakasiini, josta Kiikan kyläseura nykyään huolehtii.
Valtakunnallisiin rakennuskulttuurikohteisiin kuuluva Kiikan raitti halkoo kirkonkylää. Kirkon lisäksi sen varrella on muitakin historiallisia rakennuksia. Suurimman kokonaisuuden muodostavat Aaltosen mattokutomon 1920-1930-luvuilla rakennetut seitsemän rakennusta puutarhoineen. Sarkian koulu on Äetsän vanhin kansakoulu. Koulurakennukset, piharakennus ja puutarha muodostavat ehjän kokonaisuuden ikivanhan maantien varressa, jonka kulkijoista mainittakoon monien sotajoukkojen ohella kuningatar Kaarina Maununtytär, kirjailijat Theodolinda Hahnsson ja Kaarlo Sarkia. Kylänraitilla on Kiikan Säästöpankin 1939 valmistunut toimitalo, jonka suunnitteli arkkitehti Elsi Borg, terveystalo sekä lukuisia kauppiaiden ja käsityöläisten taloja. Käsityöläisyys elää seudulla edelleen voimakkaan.
