04.11.2003
Salama iski talon nurkkaan ilmeisesti viereisen puun kautta.
Palovaurioituneesta pytingistä saadaan kunnostamalla entistä ehompi.
Sateeton rajuilma iski heinäkuun 22.päivänä Äetsän Saappalan kylään. Paloasemalle kokoontuneet vapaapalokuntalaiset kuulivat rysäyksen.
Rajuilma iski aivan lähelle. Pellon toiselle puolelta alkoi nousta savua. Salama oli iskenyt läheisen Jaatsin talon 1830-luvulla rakennettuun pytinkiin.
Palomiehet olivat jo paikalla, ennen kuin me oma väki huomasimme mitään. Sen muistan, kun tyttö tuli sisään ja huusi, että "Saiman rakennus palaa!" Kun itse pääsin paikalle, senkkejä kannettiin ulos ja sammutustyö oli täysillä käynnissä. Tilanne näytti todella pahalta. Lieskat iskivät katosta puiden latvojen yli. Ilman palokunnan ripeää toimintaa jäljellä ei olisi nyt mitään, kiittelee tilan isäntä Mai-Leena Ranta-Jaatsi. Kiitos palokunnan tarkkojen silmien ja tehokkaan sammutustyön, asumattomana olleesta pytingistä paloi vain ullakko. Asuinkerros kärsi lähinnä vesivahinkoja.
Nyt mietinnässä on, että miten rakennuksen saisi kunnostettua. Kyläläiset ovat kovasti kyselleet Saiman talon kohtaloa. Itsekin haluaisin, että rakennusperintö säilyisi. Saiman talo on kuitenkin Jaatsin talon historiaa.
TARVE NEUVOILLE ON SUURI
Kun kyseessä on historiallinen, vanha rakennus, joka haluttaisiin korjata entiseen asuunsa vanhaa kunnioittaen ja säilyttäen, tarvitaan ammattiapua.
"Jostain tuli vinkki, että Vapriikissa olisi perinnerakennusmestari, joka neuvoo entisöinnissä ja tälläisissä tilanteissa",kertoo Mai-Leena Ranta-Jaatsi.
"Asiantuntijaneuvoa täytyy aina koettaa saada, ennen kuin menee itse tekemään mitään pöhköyksiä". Niinpä Jaatsin taloon kutsuttiin perinnerakennusmestari Tapani Koiranen. Koirasen palkan maksaa Pirkanmaan Maakuntamuseoiden kulttuuriympäristöyksikkö. Neuvontakäynnit ovat ilmaisia. Ja todella kysyttyjä.
Neljän vuoden aikana olen käynyt läpi tuhatkunta kohdetta ja koko ajan kutsuja tulee lisää.
KOSTEUDESTA PIAN EROON
Palanut pytinki ei perinnerakennusmestarin silmissä ole toivoton tapaus. Tähän mennessä kohtaamistaan palokohteista tämä on säilynyt parhaiten. Vain katto ja ullakko ovat kärsineet palossa. Katolle on heti palon jälkeen levitetty pressut enempien vesivahinkojen välttämiseksi. Hyvä tästä tulee! Nyt vain on tärkeintä, että rakennus saadaan kuivaksi mahdollisimman nopeasti. Ullakolta on valunut alakertaan runsaasti sammutusvettä. Kaikki ikkunat pitää pitää auki ja ullakon palanut aines on saatava pois.
Kosteusmittari antaa joissain huoneissa hälyttäviä lukemia.
Ullakon eristepurut ovat vielä ihan märät. Eriste pitää poistaa pikimmiten sieltä, missä se on märkää. Imuauto voisi olla paras apu. Ja tuuletusta vaan lisää.
Koiranen uskoo, että osan kattorakenteista voi käyttää sellaisenaan uudelleen veistämisen ja putsaamisen jälkeen. Vaikka puun pinta on päässyt kärventymään, pienen veistelyn jälkeen ydinpuu paljastuu täysin terveeksi.
Palamisen jälkiä ei kannata hävittää kokonaan. Tuli on nyt osa tämän rakennuksen historiaa eikä sitä kannata peitellä.
Katoksi perinnerakennusmestari suosittelee rakenteiden heikentymisen vuoksi tässä tapauksessa saumapeltikattoa galvanoidusta pellistä, joka maalataan parin vuoden jälkeen.
Katon väri voi olla sitten mikä vaan, kunhan se on musta! Musta sulautuu parhaiten maalaismaisemaan. Minun mielestäni.
PERINNERAKENNUSMESTARI NEUVOO VANHAN KORJAAJAA
Salaman polttama kattokaan ei pilaa historiallista rakennusta lopullisesti, jos korjaustoimet aloitetaan vauhdikkaasti. Jos rakennukseen saadaan äkkiä pressut päälle ja sisätilojen sammutuksesta aiheutuneet vesivahingot kuivattua, rakennuksella on paljonkin toivoa, lupaa perinnerakennusmestari Tapani Koiranen.
Perinnerakennusmestari neuvoo Pirkanmaalla rintamamiestalojen ja sitä vanhempien rakennusten omistajia korjaustöissä. Palvelu on ilmaista. Kysyjiä riittää. Suurin osa Koirasen käyntikohteista on maaseudulla. Tyypillinen käyntikohde on 1800-luvulla rakennettu maalaistalon päärakennus.
Vaikka sukutilan vanha päärakennus olisi seissyt vuosikymmeniä tyhjillään, siitä saa vielä arvokkaan kodin. Rahaa restaurointiin saa toki uppoamaan kuinka paljon tahansa, mutta Koirasen mukaan vanhasta maalaistalon päärakennuksesta saa halvemmalla enemmän neliöitä kuin täysin uutta rakentamalla.
Se on sitten todella talo. Eikä mikään pakettitalo. Hirsi on siitä kummallinen materiaali, että se jaksaa muutaman paikan vaihdonkin.
Äetsä (Maaseudun Tulevaisuus 1.9.2003 Stina Haaso)
 Perinnerakennusmestari Tapani Koirasen tyypillinen käyntikohde on 1800-luvulla rakennettu maalaistalon päärakennus. |
