02.02.2006
Henna Ryömä Satafoodista kävi kertomassa ajankohtaiset asiat jätevesistä. Tässä kooste siitä:
Haja-asutusalueen jätevesien käsittely
Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä
vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astui
voimaan 1.1.2004. Jokaisen kuntalaisen tulisi tietää omien toimiensa
ympäristövaikutukset. Tähän on velvoite ympäristönsuojelulaissa (5§).
Asuminen itsessään on toimintaa, josta aiheutuu ympäristövaikutuksia.
Ja jokaisella asuinkiinteistöllä syntyy jätevesiä, joilla on kiistatta
ympäristövaikutuksia. Uusi asetus määrittää jätevesien yleiset
käsittelyvaatimukset. Vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joita
ei ole liitetty tai eivät voi liittyä vesihuoltolaitoksen
viemäröintijärjestelmään. Talousjätevesien käsittely pelkästään
saostuskaivoissa- tai säiliöissä ei ole enää riittävä menetelmä.
Monilla kiinteistöillä joudutaan tekemään tehostamis- ja
korjaustoimenpiteitä jätevesikuormituksen pienentämiseksi asetuksessa
esitetylle tasolle. Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset tulevat
kiinteistönomistajan maksettavaksi.
Viime vuoden loppuun mennessä kiinteistöjen tuli tehdä olemassa
olevasta jätevesijärjestelmästään selvitys. Selvitystä ei tarvitse
toimittaa mihinkään, mutta se tulee olla esittää viranomaisen sitä
pyytäessä. Mikäli kiinteistöllä ei ole vesikäymälää, on selvityksen
tekoaikaa vielä vuoden 2008 alkuun. Toimiva, asetuksen vaatimukset
täyttävä jätevesijärjestelmä tulee olla käytössä 1.1.2014 mennessä.
Mitä jätevesijärjestelmien tehostus sitten on? Mitä saostussäiliöiden
tilalle tai lisäksi tarvitsee laittaa? Vanhoja saostuskaivoja voidaan
hyödyntää jatkossakin, mikäli ne todetaan hyväkuntoisiksi, niissä on
pohjat ja t-haarat. Saostuskaivoja tulee olla kolme kappaletta tai
kolmiosainen, jos järjestelmässä käsitellään kaikki jätevedet.
Kaksiosainen saostuskaivo riittää harmaiden jätevesien saostukseen.
Jätevedet voidaan käsitellä mm. maaperäkäsittelyllä tai kemiallisesti.
Maaperäkäsittelyvaihtoehtoja ovat mm.
· Maahan imeytys
· Maasuodatus
· hiekkasuodatus (ns. normaali maasuodattamo)
· in drän -maasuodatus (biomoduuleilla tehostettu suodattamo)
· kumparesuodatus
· vaakavirtausmaasuodatus
Kemiallisesti jätevesi voidaan puhdistaa panospuhdistamoissa, jotka
toimivat samalla periaatteella kuin kunnalliset puhdistamot, mutta
pienessä mittakaavassa. Lisäksi jätevesiä voidaan puhdistaa erilaisilla
biologisilla suodattimilla, kasvipuhdistamoilla jne. Vaihtoehtoja
löytyy. Puhdistustulokset vaihtelevat järjestelmästä ja kohteesta
riippuen. Jätevesien puhdistusmenetelmiä valittaessa tuleekin huomioida
jäteveden määrä, laatu ja kuormitusvaihtelut.
Jätevesiaiheisia sivustoja internetistä löytyy mm.:
www.rakentaja.fi/hajahanke
www.ymparisto.fi
www.vesiensuojelu.fi
www.kunnat.net
www.pirmk.sci.fi/salaoja
www.tampere.fi/putsaripuisto
Biokaasusta tietoa osoitteesta: www.cc.jyu.fi/~ala/biokaasukirjanen.pdf
Lisäksi runsaasti tietoa tarjolla sivuilla:
Agendatoimisto
<
